17pSÄ2 blogi

         17pSÄ2 blogi


            ohmin laki: U=RI                                                                     U
                                                                                                           R x I
U= jännite [V]oltti
R= resistanssi [Ω] ohmi
I= virta [A]mpper





   






Harjoitustyö!!!!                          1-kytkin

   

  

Työpöytäni on siisti koska siivoan sitä koko ajan jotta minun olisi mukava tehdä töitä. 

Harjoiteltavaa on siinä että saisin työn näytämään hyvältä omaan silmään (olen pikku tarkka) 

.  

Johten pituuden arviointia täytyy harjoitella että johdot olisivat mahdollisimman hyvän pituiset.

Sähköturvallisuuden tehtäviä 

   

1.  Selosta mikä ero on 

maallikolla :ei ole koulutusta

opastetulla henkilöllä :     vierestä neuvvoja                     

sähköalan ammattihenkilöllä : koulutus

2.  Mitä sinun pitää huomioida, kun työskentelet sähkötyösalissa tai sähkötyöharjoituksissa? 

3.  Mitä osaamista vaaditaan työssäoppimiseen tai työharjoitteluun? 

4.  Miten siisteys vaikuttaa turvallisuuteen? 

5.  Mitkä ovat sähkölaitteiden suojausluokat? 

6.  Selvitä suojausluokkien toimintaperiaate? 

7.  Mistä sähköturvallisuus koostuu? 

8.  Mitä tarkoittaa sfs 6002? 

9.  Mitä osaamista sähkötyöturvallisuus kortti edellyttää? 

10.                                          Kirjaa käyttöönottotarkastuksen eri vaiheet mittaukset?

2 2.       Minulla täytyy olla oikeanlainen vaatetus, turvakengät, työtakki ja housut, kypärä,suojalasit ja hanskat ja oikeanlaiset työvälineet

4 3.   täytyy osata lukea sähkö piirrustuksia, pitää olla ajoissa töissä, noudatttaa esimiehen antamia käskyjä/neuvvoja parhaan mukaan

5 4.     työympäristön täytyy olla siisti. jos latialla on johtoja ympäriinsä niiihin kompastuu helposti ja voit satuttaa itsesi

1.     5,6. suojaus luokkia ovat 0, 1, 2, 3

      -  0 luokan laitteissa on yksinkertainen sähköeristys ns. peruseristys joita käytetään vain kuvissa sisätiloissa

          - 1 luokan laitteissa on peruseristys ja sähköiskulta suojaaminen on toteutettu suojamaadoituksella. Suojamaadoituksessa sähkölaitteiden rungot ja kosketeltavat metalliosat on yhdistetty maahan joka suojaa käyttäjää sähköiskuilta.
Luokan I laitteita ovat normaalit valaisimet, moottorit, kodinkoneet jne. yleensä hieman raskaammat laitteet.

      

  - 2 luokan laitteissa on
peruseristyksen lisäksi lisäeristys, joka suojaa silloin, kun peruseristys pettää. Luokan II laitteen suojaus ei tarvitse suojamaadoitusta, eikä sitä itse asiassa saa edes käyttää

















- 3 käytetään ns. pienoisjännitettä, joka on korkeintaan 50 V vaihtojännitettä tai 120 V tasajännitettä – tyypillisesti jännite on 12 V tai 24 V. Jännite tuotetaan verkkovirrasta muuntajalla tai muulla liitäntälaitteella, jolla saavutetaan myös luotettava erotus syöttävästä verkosta.





         



7.   Sähköasentajalla täytyy olla eriosa-alueet hallussa mutta ei täydellisesti. Työssä täytyy noudattaa eri standardien työskntely tapoja ja toiminta malleja. Asentaja hallitsee sähköalan teoriaa riitävissä määrin jotta asentaja hallitsee tekemänsä työn




8. SFS 6002 on standardi joka käsittelee sähkötyöturvallisuutta standardissa on kuvattu sähkötyössä tarvittavat turvallisuustoimenpiteet ja työsketelytavat. sfs 6002 osaamisesta järjestetään kortti koulutus ja koe tietyin väliajoin.




9.sähköturvallisuus edelyttää seuraavien standardien osaamista.  Lait ja asetukset
Sähköturvallisuuslaki (1135/2016)
Valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden ja -laitteistojen sähkömagneettisesta yhteensopivuudesta (1436/2016)
Valtioneuvoston asetus sähkölaitteistoista (1434/2016)
Valtioneuvoston asetus sähkötyöstä ja käyttötyöstä (1435/2016)
Valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden turvallisuudesta (1437/2016)

Standardit
SFS 6000 (2012)       Pienjännitesähköasennukset
SFS 6002 (3. painos) Sähkötyöturvallisuus
SFS käsikirja 601      Suurjännitesähköasennukset ja ilmajohdot. Sisältää standardin SFS 6001 (2015) Suurjännitesähköasennukset ja perusvaatimukset ilmajohtostandardeista


10. eristys reistanssin mittaus. Asennuksen eristysresistanssimittauksella varmistetaan, että jännitteiset osat ovat riittävästi eristettyjä maasta. Eristysresistanssi on mitattava kaikkien jännitteisten johtimien ja maan väliltä. Eristysresistanssimittaus on tulisi tehdä ennen muita mittauksia, jotta esimerkiksi jatkuvuusmittauksia tehtäessä on selvillä, ettei nolla- ja suojajohtimia ole kytkettynä yhteen missään asennuksen osassa.











Työturvallisuuden tehtäviä
1. Mistä työturvallisuus koostuu?
2. Mihin työturvallisuuskorttia tarvitaan?
3. Mitä TR-mittaus tarkoittaa ja miten se toteutetaan käytännössä?
4. Olen aloittamassa sähköalan opiskelijana, mitä työ- ja mittavälineitä minun on osattava/opeteltava käyttämään?
5. Selvitä lyhyesti, kunkin mittalaitteen käyttö?
6. Mikä on työpukin max. korkeus, jolla saa työskennellä



 1.




2.





3.   TR-mittari on rakennustyömaan turvallisuustarkastuksiin suunniteltu työkalu. Se on tutkitusti       vähentänyt sitä käyttävien työmaiden työtapaturmataajuutta





4. Minun on opeteltava käyttämään yleismittaria, digitaalista yleismittaria



5. 






Harjoitus työ.2.    5- kytkentä kahdella valaisimella

johtojen pituus oli psrempi kuin viimeksi.

johtojen asettelussa on parannettavaa

Kaikki toimi niinkuin piti ja työ näytti hyvältä ja johtolinjat olivat kohdillaan.

Dokumentti on tulostettu Itä-Savon koulutuskuntayhtymä lisenssillä 31.8.2017. Severi on Sähköinfon sähköinen aineistopalvelu. © Sähköinfo Oy

36

•

Laitteessa ei näy

•

ylikuormitu

ksen jälkiä tai viitteitä epäasiallisesta käytöstä

•

jälkiä itse tehdyistä raken

nemuutoksista tai korjauksista

•

likaantumis

ta, korroosiota tai eristeaineiden vanhenemista.

8.2

      Mittaukset

      L aitteen sähkövirran mittaaminen

Laitteen verkosta ottama sähkövirta mitataan ja tulosta verrataan valmistajan antamiin

arvoihin. Virran mittaus on tärkeää erityisesti silloin, jos laitteeseen on lisätty tai vaih

-

dettu lämmitysvastuksia, moottoreita, käämityksiä tai vastaavia komponentteja.

Korjauksen yhteydessä voidaan laitteen kuormittumista arvioida virran mittauksella.

Virta mitataan toimintalämpöisestä laitteesta, jota syötetään sen mitoitusjännitteellä.

Laitetta käytetään normaalitoiminnassa ja sen virran annetaan vakiintua. Mittarin on

kyettävä näyttämään virran todellinen tehollinen arvo.

Uusille sähkölaitteille määritellään standardissa seuraavat virtapoikkeamat, joita voi

käyttää ohjeellisina korjattavien laitteiden yhteydessä:

Taulukko 1. Sähkölaitteiden sallitut virtapoikkeamat.

       Laitteen tyyppi

    Laitteen

          mitoitusvirta

        Sallittu

      virtapoikkeama

       Lisätieto

Kaikki sähkölaitteet

enintään 0,2 A

+20 %

Lämpölaite

0,2–1,0 A



10 %

yli 1,0 A

+5 % tai 0,10 A

valitaan suurempi

–10 %

Yhdistelmälaite

0,2–1,0 A



10 %

yli 1,0 A

+5 % tai 0,10 A

valitaan suurempi

–10 %

Moottorikäyttöinen

laite

0,2–1,5 A

+20 %

yli 1,5 A

+ 5 % tai 0,30 A

valitaan suurempi

Lähde: SFS-EN 60335-1; 10.2 (2013)

     Laitteen sähkötehon mittaaminen

Laitteen ottama sähköteho mitataan ja tulosta verrataan valmistajan antamiin arvoihin.

Tehon mittaus tehdään erityisesti, jos laitteeseen on lisätty tai vaihdettu lämmitysvas-

tuksia, moottoreita, käämityksiä tai vastaavia komponentteja. Laitteen kuormittuminen

voidaan myös todeta tehon mittauksella.

Teho mitataan toimintalämpöisestä laitteesta, jota syötetään sen mitoitusjännitteellä.

Laitetta käytetään sen normaalitoiminnassa ja sen tehon annetaan vakiintua. Mittarin

on kyettävä näyttämään todellinen tehollinen arvo.

Dokumentti on tulostettu Itä-Savon koulutuskuntayhtymä lisenssillä 31.8.2017. Severi on Sähköinfon sähköinen aineistopalvelu. © Sähköinfo Oy

37

Uusille sähkölaitteille määritellään standardissa seuraavat tehopoikkeamat, joita voi

käyttää ohjeellisina korjattavien laitteiden yhteydessä:

Taulukko 2. Sähkölaitteiden sallitut tehopoikkeamat.

    Laitteen tyyppi

      Laitteen

      mitoitusteho

       Sallittu

   tehopoikkeama

      Lisätieto

Kaikki sähkölaitteet

enintään 25 W

+20 %

Lämpölaite

25–200 W



10 %

yli 200 W

+5 % tai 20 W

valitaan suurempi

–10 %

Yhdistelmälaite

25–200 W



10 %

yli 200 W

+5 % tai 20 W

valitaan suurempi

–10 %

Moottorikäyttöinen

laite

25–300 W

+20 %

yli 300 W

+15 % tai 60 W

valitaan suurempi

Lähde: SFS-EN 60335-1; 10.1 (2013)

Resistanssin mittaaminen

Laitteen sisäisten komponenttien toimintaa ja kuntoa mitataan resistanssimittauksella.

Tyypillisiä mittauskohteita ovat lämpövastukset, moottorien ja muuntajien käämit, häi

-

riönpoistosuodattimet, puolijohteet sekä erilaiset lämpötila-anturit. Laitteiden huolto- ja

korjausohjeissa osoitetaan mittauskohdat ja vaatimukset hyväksytyille mittausarvoille.

Mittaus tehdään yleismittarilla, jossa on asianmukaiset mittajohdot sekä mittapäät.

Kuva 21. Sähkölaitteiden korjausten yhteydessä vaadittavat mittaukset on kätevintä

tehdä sähkölaitetesterillä.

Dokumentti on tulostettu Itä-Savon koulutuskuntayhtymä lisenssillä 31.8.2017. Severi on Sähköinfon sähköinen aineistopalvelu. © Sähköinfo Oy

38

Suojamaadoituspiirin mittaaminen

Suojamaadoitusjärjestelmän hyvyys on todettava ennen kuin laite luovutetaan asiak

-

kaalle. Toimiva suojajohdinpiiri on ehdoton edellytys vikasuojauksen toteutumiselle.

Mittaus on tarkoituksenmukaisinta suorittaa sähkölaitetesterillä. Tavanomaisen yleis-

mittarin resistanssimittauksella tai summerilla ei voi luotettavasti arvioida suojamaa

-

doituspiirin jatkuvuutta.

Mittausjännitteeksi soveltuu tasa- tai vaihtojännite, jonka tyhjäkäyntijännitteen arvon

tulee olla 4–24 V. Mittausvirran on oltava vähintään 0,2 A, mutta sähkölaitetestereissä

voidaan mittausvirta yleensä valita 1–25 A välillä. On huomattava, että isoilla mittaus-

virroilla on myös hyödyllinen, liitoksia ”puhdistava” vaikutus.

Mittauskärkien on oltava asianmukaiset ja pintojen puhtaat. Kaapelia taivutellaan mit

-

tauksen aikana, jolloin mahdolliset katkokset havaitaan resistanssin muuttumisena.

Mittauspisteet valitaan laitteiden mukaan esimerkiksi seuraavalla tavalla:

Pistotulppaliitäntäiset laitteet

Mittaus tehdään pistotulpan suojamaadoitusliittimen ja

•

laitteen maadoitusliittime

n väliltä sekä

•

laitteen jännitteelle alttiid

en kosketeltavien metalliosien väliltä.

Kiinteään asennukseen kytketyt laitteet

Mittaus tehdään kiinteän asennuksen suojamaadoitusjärjestelmän ja

•

laitteen maadoitusliittime

n väliltä sekä

•

laitteen jännitteelle alttiid

en kosketeltavien metalliosien väliltä.

HUOMAA! Varmistu siitä, ettei kiinteästi asennetussa laitteessa ole rinnakkaisia maa

-

yhteyksiä, jotka voivat vaikuttaa mittaustulokseen. Tällaisia ovat esimerkiksi laitteeseen

liitetyt vesiputkistot tai laitteen rungon kosketus maan potentiaaliin.

Taulukko 3. Suojamaadoituspiirin sallitut resistanssiarvot.

Liitosjohdon pituus

Sallittu resistanssi

enintään 5 m

enintään

0,3

Ω

5 m + 7,5 m lisäpituus

0,3

Ω

+

0,1

Ω

sallittu

lisäys

esim. 20 m

0,5

Ω

Suojamaadoitusjohtimen

suurin

sallittu

resistanssiarvo

saa

olla

enintään

1

Ω

Lähde: DIN VDE 0701-0702. (2008-06)

Muille johdoille on laskettava johtimien resistanssiarvo ja huomioitava myös kohtuulliset

ylimenoresistanssit.

HUOMAA! Jos raja-arvot ylittyvät mittauksessa, on syytä tarkistaa, ilmoittaako valmis-

taja tuotteelleen muita raja-arvoja.

Dokumentti on tulostettu Itä-Savon koulutuskuntayhtymä lisenssillä 31.8.2017. Severi on Sähköinfon sähköinen aineistopalvelu. © Sähköinfo Oy

39

Kuva 22. Pistotulppaliitäntäisen laitteen suojajohdinpiirin mittaus tehdään jännitteettö

-

mälle laitteelle. Resistanssi mitataan pistotulpan ja suojamaadoitusliittimen väliltä (1)

sekä pistotulpan ja kosketeltavien metalliosien väliltä (2)





Harjoitustyö.3 ristikytkentä/käytäväkytkentä

johtojen asettelussa on harjoiteltavaa

 Harjoitustyö.4

johtojen asettelu alkaa jo sujua

Työn hyväksyi yli tarkka asiakas Pekka






Asennusharjoituksen hinta.


                                

mmj3x1.5s		MMJ5x2.5s		MMJ 3x1,5N		NK 10		Tuntipalkka
o,75€/m		1,69€/m		0,92/m		0,04/1kpl		10€/1h
0,75€x12m		1,69€x12m		0.92 €z12m		0,04x100kpl		15€x10h
ALV 0%		ALV 0%		ALV 0%		ALV 0%		150 €
5-kytkinABB	BB	ABB-jakorasia		6-kytjin		AVR 6 rasiavalaisin ensto
2x15,50€		3x1,55€		1x 8,20€		4x 11,50
ALV 0€		ALV 0€		ALV 0€		ALV 0€
YHT.-31€		YHT.-4,65		YHT-.8,20		YHT-.22€

työn hnnaksi tuli yhteensä 255,32€

   Suunnanvaihto rele
   
     

s                             ketjutusharjoitus pinta-asennus 

d                             kahdelle pistorasialle ketjutus

             

   
d                              Asiakaas oli tyytyväinen
työhön






                    Suunnanvaihto kytkentä
            

 Tässä on kytkentä harjoitus 9-luokkalaisille heidän tutustumis päivänään

5-kytkentä

                    6+6 kytkentä.
               Kytkentä oli haastava mutta sain                 apua kavereiltani ja opettajalta

Taitaja työ 2004

Työssä oli paljon haasteita etenkin kaappiin 

kytkemisessä mutta onneksi Pekka auttoi.

          20.11.2017
     Autoimme 9luokkalaisia kun he olivat
     tutustumassa alaan.







             Vaihto metallille!

Siinä muutama kuva. 

Hitsasimme: kassulla, puikolla, tigillä ja mikillä

 Putketon uppoasennus harjoitus

Harjoittelimme uppoasennusta ja putkellisena ja putkettomana.