17pSÄ2 blogi
ohmin laki: U=RI U
R x I
U= jännite [V]oltti
R= resistanssi [Ω] ohmi
I= virta [A]mpper
Harjoitustyö!!!! 1-kytkin
Työpöytäni on siisti koska siivoan sitä koko ajan jotta minun olisi mukava tehdä töitä.
Harjoiteltavaa on siinä että saisin työn näytämään hyvältä omaan silmään (olen pikku tarkka)
Johten pituuden arviointia täytyy harjoitella että johdot olisivat mahdollisimman hyvän pituiset.
Sähköturvallisuuden
tehtäviä
1.
Selosta mikä ero on
maallikolla :ei
ole koulutusta
opastetulla
henkilöllä : vierestä
neuvvoja
sähköalan
ammattihenkilöllä : koulutus
2.
Mitä sinun pitää
huomioida, kun työskentelet sähkötyösalissa tai sähkötyöharjoituksissa?
3.
Mitä osaamista
vaaditaan työssäoppimiseen tai työharjoitteluun?
4.
Miten siisteys
vaikuttaa turvallisuuteen?
5.
Mitkä ovat
sähkölaitteiden suojausluokat?
6.
Selvitä
suojausluokkien toimintaperiaate?
7.
Mistä
sähköturvallisuus koostuu?
8.
Mitä tarkoittaa sfs
6002?
9.
Mitä osaamista
sähkötyöturvallisuus kortti edellyttää?
10.
Kirjaa
käyttöönottotarkastuksen eri vaiheet mittaukset?
2 2. Minulla
täytyy olla oikeanlainen vaatetus, turvakengät, työtakki ja housut,
kypärä,suojalasit ja hanskat ja oikeanlaiset työvälineet
4 3. täytyy
osata lukea sähkö piirrustuksia, pitää olla ajoissa töissä, noudatttaa
esimiehen antamia käskyjä/neuvvoja parhaan mukaan
5 4. työympäristön
täytyy olla siisti. jos latialla on johtoja ympäriinsä niiihin kompastuu
helposti ja voit satuttaa itsesi
1. 5,6. suojaus luokkia ovat 0, 1, 2, 3
- 0 luokan laitteissa on yksinkertainen sähköeristys ns. peruseristys joita käytetään vain kuvissa sisätiloissa
- 1 luokan laitteissa on peruseristys ja sähköiskulta suojaaminen on toteutettu
suojamaadoituksella. Suojamaadoituksessa sähkölaitteiden rungot ja
kosketeltavat metalliosat on yhdistetty maahan joka suojaa käyttäjää sähköiskuilta.
Luokan I laitteita ovat normaalit valaisimet, moottorit, kodinkoneet jne. yleensä hieman raskaammat laitteet.
Luokan I laitteita ovat normaalit valaisimet, moottorit, kodinkoneet jne. yleensä hieman raskaammat laitteet.

peruseristyksen lisäksi lisäeristys, joka suojaa silloin, kun peruseristys pettää. Luokan II laitteen suojaus ei tarvitse suojamaadoitusta, eikä sitä itse asiassa saa edes käyttää
- 3 käytetään ns. pienoisjännitettä, joka on korkeintaan 50 V
vaihtojännitettä tai 120 V tasajännitettä – tyypillisesti jännite on 12 V
tai 24 V. Jännite tuotetaan verkkovirrasta muuntajalla tai muulla
liitäntälaitteella, jolla saavutetaan myös luotettava erotus syöttävästä
verkosta.
7. Sähköasentajalla täytyy olla eriosa-alueet hallussa mutta ei täydellisesti. Työssä täytyy noudattaa eri standardien työskntely tapoja ja toiminta malleja. Asentaja hallitsee sähköalan teoriaa riitävissä määrin jotta asentaja hallitsee tekemänsä työn
8. SFS 6002 on standardi joka käsittelee sähkötyöturvallisuutta standardissa on kuvattu sähkötyössä tarvittavat turvallisuustoimenpiteet ja työsketelytavat. sfs 6002 osaamisesta järjestetään kortti koulutus ja koe tietyin väliajoin.
9.sähköturvallisuus edelyttää seuraavien standardien osaamista. Lait ja asetukset
Sähköturvallisuuslaki (1135/2016)
Valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden ja -laitteistojen sähkömagneettisesta yhteensopivuudesta (1436/2016)
Valtioneuvoston asetus sähkölaitteistoista (1434/2016)
Valtioneuvoston asetus sähkötyöstä ja käyttötyöstä (1435/2016)
Valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden turvallisuudesta (1437/2016)
Standardit
SFS 6000 (2012) Pienjännitesähköasennukset
SFS 6002 (3. painos) Sähkötyöturvallisuus
SFS käsikirja 601 Suurjännitesähköasennukset ja ilmajohdot. Sisältää standardin SFS 6001 (2015) Suurjännitesähköasennukset ja perusvaatimukset ilmajohtostandardeista
10. eristys reistanssin mittaus. Asennuksen eristysresistanssimittauksella varmistetaan, että jännitteiset osat ovat riittävästi eristettyjä maasta. Eristysresistanssi on mitattava kaikkien jännitteisten johtimien ja maan väliltä. Eristysresistanssimittaus on tulisi tehdä ennen muita mittauksia, jotta esimerkiksi jatkuvuusmittauksia tehtäessä on selvillä, ettei nolla- ja suojajohtimia ole kytkettynä yhteen missään asennuksen osassa.
Työturvallisuuden tehtäviä
1. Mistä työturvallisuus koostuu?
2. Mihin työturvallisuuskorttia tarvitaan?
3. Mitä TR-mittaus tarkoittaa ja miten se toteutetaan käytännössä?
4. Olen aloittamassa sähköalan opiskelijana, mitä työ- ja mittavälineitä minun on osattava/opeteltava käyttämään?
5. Selvitä lyhyesti, kunkin mittalaitteen käyttö?
6. Mikä on työpukin max. korkeus, jolla saa työskennellä
1.
2.
3. TR-mittari on rakennustyömaan turvallisuustarkastuksiin suunniteltu työkalu. Se on tutkitusti vähentänyt sitä käyttävien työmaiden työtapaturmataajuutta
4. Minun on opeteltava käyttämään yleismittaria, digitaalista yleismittaria
5.
Harjoitus työ.2. 5- kytkentä kahdella valaisimella
Kaikki toimi niinkuin piti ja työ näytti hyvältä ja johtolinjat olivat kohdillaan.
Dokumentti on tulostettu Itä-Savon koulutuskuntayhtymä lisenssillä 31.8.2017. Severi on Sähköinfon sähköinen aineistopalvelu. © Sähköinfo Oy
36
•
Laitteessa ei näy
•
ylikuormitu
ksen jälkiä tai viitteitä epäasiallisesta käytöstä
•
jälkiä itse tehdyistä raken
nemuutoksista tai korjauksista
•
likaantumis
ta, korroosiota tai eristeaineiden vanhenemista.
8.2
Mittaukset
L aitteen sähkövirran mittaaminen
Laitteen verkosta ottama sähkövirta mitataan ja tulosta verrataan valmistajan antamiin
arvoihin. Virran mittaus on tärkeää erityisesti silloin, jos laitteeseen on lisätty tai vaih
-
dettu lämmitysvastuksia, moottoreita, käämityksiä tai vastaavia komponentteja.
Korjauksen yhteydessä voidaan laitteen kuormittumista arvioida virran mittauksella.
Virta mitataan toimintalämpöisestä laitteesta, jota syötetään sen mitoitusjännitteellä.
Laitetta käytetään normaalitoiminnassa ja sen virran annetaan vakiintua. Mittarin on
kyettävä näyttämään virran todellinen tehollinen arvo.
Uusille sähkölaitteille määritellään standardissa seuraavat virtapoikkeamat, joita voi
käyttää ohjeellisina korjattavien laitteiden yhteydessä:
Taulukko 1. Sähkölaitteiden sallitut virtapoikkeamat.
Laitteen tyyppi
Laitteen
mitoitusvirta
Sallittu
virtapoikkeama
Lisätieto
Kaikki sähkölaitteet
enintään 0,2 A
+20 %
Lämpölaite
0,2–1,0 A
10 %
yli 1,0 A
+5 % tai 0,10 A
valitaan suurempi
–10 %
Yhdistelmälaite
0,2–1,0 A
10 %
yli 1,0 A
+5 % tai 0,10 A
valitaan suurempi
–10 %
Moottorikäyttöinen
laite
0,2–1,5 A
+20 %
yli 1,5 A
+ 5 % tai 0,30 A
valitaan suurempi
Lähde: SFS-EN 60335-1; 10.2 (2013)
Laitteen sähkötehon mittaaminen
Laitteen ottama sähköteho mitataan ja tulosta verrataan valmistajan antamiin arvoihin.
Tehon mittaus tehdään erityisesti, jos laitteeseen on lisätty tai vaihdettu lämmitysvas-
tuksia, moottoreita, käämityksiä tai vastaavia komponentteja. Laitteen kuormittuminen
voidaan myös todeta tehon mittauksella.
Teho mitataan toimintalämpöisestä laitteesta, jota syötetään sen mitoitusjännitteellä.
Laitetta käytetään sen normaalitoiminnassa ja sen tehon annetaan vakiintua. Mittarin
on kyettävä näyttämään todellinen tehollinen arvo.
Dokumentti on tulostettu Itä-Savon koulutuskuntayhtymä lisenssillä 31.8.2017. Severi on Sähköinfon sähköinen aineistopalvelu. © Sähköinfo Oy
37
Uusille sähkölaitteille määritellään standardissa seuraavat tehopoikkeamat, joita voi
käyttää ohjeellisina korjattavien laitteiden yhteydessä:
Taulukko 2. Sähkölaitteiden sallitut tehopoikkeamat.
Laitteen tyyppi
Laitteen
mitoitusteho
Sallittu
tehopoikkeama
Lisätieto
Kaikki sähkölaitteet
enintään 25 W
+20 %
Lämpölaite
25–200 W
10 %
yli 200 W
+5 % tai 20 W
valitaan suurempi
–10 %
Yhdistelmälaite
25–200 W
10 %
yli 200 W
+5 % tai 20 W
valitaan suurempi
–10 %
Moottorikäyttöinen
laite
25–300 W
+20 %
yli 300 W
+15 % tai 60 W
valitaan suurempi
Lähde: SFS-EN 60335-1; 10.1 (2013)
Resistanssin mittaaminen
Laitteen sisäisten komponenttien toimintaa ja kuntoa mitataan resistanssimittauksella.
Tyypillisiä mittauskohteita ovat lämpövastukset, moottorien ja muuntajien käämit, häi
-
riönpoistosuodattimet, puolijohteet sekä erilaiset lämpötila-anturit. Laitteiden huolto- ja
korjausohjeissa osoitetaan mittauskohdat ja vaatimukset hyväksytyille mittausarvoille.
Mittaus tehdään yleismittarilla, jossa on asianmukaiset mittajohdot sekä mittapäät.
Kuva 21. Sähkölaitteiden korjausten yhteydessä vaadittavat mittaukset on kätevintä
tehdä sähkölaitetesterillä.
Dokumentti on tulostettu Itä-Savon koulutuskuntayhtymä lisenssillä 31.8.2017. Severi on Sähköinfon sähköinen aineistopalvelu. © Sähköinfo Oy
38
Suojamaadoituspiirin mittaaminen
Suojamaadoitusjärjestelmän hyvyys on todettava ennen kuin laite luovutetaan asiak
-
kaalle. Toimiva suojajohdinpiiri on ehdoton edellytys vikasuojauksen toteutumiselle.
Mittaus on tarkoituksenmukaisinta suorittaa sähkölaitetesterillä. Tavanomaisen yleis-
mittarin resistanssimittauksella tai summerilla ei voi luotettavasti arvioida suojamaa
-
doituspiirin jatkuvuutta.
Mittausjännitteeksi soveltuu tasa- tai vaihtojännite, jonka tyhjäkäyntijännitteen arvon
tulee olla 4–24 V. Mittausvirran on oltava vähintään 0,2 A, mutta sähkölaitetestereissä
voidaan mittausvirta yleensä valita 1–25 A välillä. On huomattava, että isoilla mittaus-
virroilla on myös hyödyllinen, liitoksia ”puhdistava” vaikutus.
Mittauskärkien on oltava asianmukaiset ja pintojen puhtaat. Kaapelia taivutellaan mit
-
tauksen aikana, jolloin mahdolliset katkokset havaitaan resistanssin muuttumisena.
Mittauspisteet valitaan laitteiden mukaan esimerkiksi seuraavalla tavalla:
Pistotulppaliitäntäiset laitteet
Mittaus tehdään pistotulpan suojamaadoitusliittimen ja
•
laitteen maadoitusliittime
n väliltä sekä
•
laitteen jännitteelle alttiid
en kosketeltavien metalliosien väliltä.
Kiinteään asennukseen kytketyt laitteet
Mittaus tehdään kiinteän asennuksen suojamaadoitusjärjestelmän ja
•
laitteen maadoitusliittime
n väliltä sekä
•
laitteen jännitteelle alttiid
en kosketeltavien metalliosien väliltä.
HUOMAA! Varmistu siitä, ettei kiinteästi asennetussa laitteessa ole rinnakkaisia maa
-
yhteyksiä, jotka voivat vaikuttaa mittaustulokseen. Tällaisia ovat esimerkiksi laitteeseen
liitetyt vesiputkistot tai laitteen rungon kosketus maan potentiaaliin.
Taulukko 3. Suojamaadoituspiirin sallitut resistanssiarvot.
Liitosjohdon pituus
Sallittu resistanssi
enintään 5 m
enintään
0,3
Ω
5 m + 7,5 m lisäpituus
0,3
Ω
+
0,1
Ω
sallittu
lisäys
esim. 20 m
0,5
Ω
Suojamaadoitusjohtimen
suurin
sallittu
resistanssiarvo
saa
olla
enintään
1
Ω
Lähde: DIN VDE 0701-0702. (2008-06)
Muille johdoille on laskettava johtimien resistanssiarvo ja huomioitava myös kohtuulliset
ylimenoresistanssit.
HUOMAA! Jos raja-arvot ylittyvät mittauksessa, on syytä tarkistaa, ilmoittaako valmis-
taja tuotteelleen muita raja-arvoja.
Dokumentti on tulostettu Itä-Savon koulutuskuntayhtymä lisenssillä 31.8.2017. Severi on Sähköinfon sähköinen aineistopalvelu. © Sähköinfo Oy
39
Kuva 22. Pistotulppaliitäntäisen laitteen suojajohdinpiirin mittaus tehdään jännitteettö
-
mälle laitteelle. Resistanssi mitataan pistotulpan ja suojamaadoitusliittimen väliltä (1)
sekä pistotulpan ja kosketeltavien metalliosien väliltä (2)Harjoitustyö.3 ristikytkentä/käytäväkytkentä
Harjoitustyö.4
Työn hyväksyi yli tarkka asiakas Pekka
Asennusharjoituksen hinta.
| mmj3x1.5s | MMJ5x2.5s | MMJ 3x1,5N | NK 10 | Tuntipalkka | ||||||
| o,75€/m | 1,69€/m | 0,92/m | 0,04/1kpl | 10€/1h | ||||||
| 0,75€x12m | 1,69€x12m | 0.92 €z12m | 0,04x100kpl | 15€x10h | ||||||
| ALV 0% | ALV 0% | ALV 0% | ALV 0% | 150 € | ||||||
| 5-kytkinABB | BB | ABB-jakorasia | 6-kytjin | AVR 6 rasiavalaisin ensto | ||||||
| 2x15,50€ | 3x1,55€ | 1x 8,20€ | 4x 11,50 | |||||||
| ALV 0€ | ALV 0€ | ALV 0€ | ALV 0€ | |||||||
| YHT.-31€ | YHT.-4,65 | YHT-.8,20 | YHT-.22€ | |||||||
d kahdelle pistorasialle ketjutus
d Asiakaas oli tyytyväinen
työhön
Suunnanvaihto kytkentä
6+6 kytkentä.
Kytkentä oli haastava mutta sain apua kavereiltani ja opettajalta
20.11.2017
Autoimme 9luokkalaisia kun he olivat
tutustumassa alaan.
Vaihto metallille!
d Asiakaas oli tyytyväinen
työhön
Suunnanvaihto kytkentä
Tässä on kytkentä harjoitus 9-luokkalaisille heidän tutustumis päivänään
5-kytkentä
6+6 kytkentä.
Kytkentä oli haastava mutta sain apua kavereiltani ja opettajalta
Taitaja työ 2004
Työssä oli paljon haasteita etenkin kaappiin
kytkemisessä mutta onneksi Pekka auttoi.
20.11.2017
Autoimme 9luokkalaisia kun he olivat
tutustumassa alaan.
Vaihto metallille!
Siinä muutama kuva.
Hitsasimme: kassulla, puikolla, tigillä ja mikillä
Putketon uppoasennus harjoitus
Harjoittelimme uppoasennusta ja putkellisena ja putkettomana.






















































